Söin helvetisti ananaksia ja vatta meni fjångalle. Nyt on ihmisen kurja olla mutta mieltä lämmittää ajatus siitä, että laihduttaahan se tämäkin.
Reeneissä meinasi mennä hermo. Tuli huudettua kovastikkin. Kapu meinasi, että olisin sanonut yhtä pelaajaa ääliöksi mutta olen kyllä melko varma etten sanonut. Huusin kylläkin, kiroilinkin varmasti. Eikä niinkään saisi tehdä. Jostain syystä mua risoo helvetisti pelaajat joilla fysiikka on kovassa hapessa mutta pelistä ei ole pienintäkään hajua. Silloin kun minä olin nuori niin hallilla asuttiin ja loppu aika katseltiin kotona videolta pallon peluuta. Siinä sai väkisinkin vaikutteita. Nyt nykyajan nuoret eivät tunnista edes pelaajia!
Mä olen viime aikoina miettinyt että onko musta valmentamaan. Hyppy pelaajasta valmentajaksi on kuitenkin aika suuri.
Mä kävin tuossa vähän aikaa sitten 12-vuotiaiden treeneissä vähän jeesaamassa. Oli pitkästä aikaa fiilis, että sai vaan ihan rennosti opettaa perusjuttuja. Ehkä se ihan nappuloiden valmentaminen sitten kuitenkin lopulta voisi olla se mun juttu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

0 kommenttia:
Lähetä kommentti